Kuinka valitset valmentajasi?

Kesää kohden mennään renkaat ulvoen, aurinko paistaa ja siitepöly tukkii hengitystiet valtaosalla kansalaisista. Mielessäni on pyörinyt useita aiheita tähän uuteen blogiin, mutta päätin nyt aivan esimmäiseksi ruotia tuota henkilökohtaisen valmentajan valintaa ja samalla hieman sivuta myöskin työskentelyä liikunta-alalla. Eli kuinka siis valita itselleen sopiva valmentaja ja mitä kaikkea itseasiassa tuo kyseinen liikuntamaailman nostradamus oikeastaan tekeekään työnsä lomassa?

Mielestäni yksi tärkkeimmiksi nousevista asioista (valmentajan ammattitaidon ohella ja osana sitä) on kuinka koet oman olosi valmentajan läsnäollessa. Suurelle osalle kuntoilijoista valmennustilanne ei ole pelkästään tiukkaa fyysistä suorittamista vaan myös tilaisuus päästä hetkeksi hengähtämään (siis tietysti kovassa harjoituksessahan syke vain nousee ja tuo hengähdys ei ehkä kuvaa kyseistä tilannetta ihan parhaalla mahdollisella tavalla, mutta you know what I mean) arjen paineista, jolloin rento olotila valmentajan läsnäollessa auttaa suorittamaan annetut harjoitteetkin paremmin. Tämä ei siis tarkoita kevyttä käyskentelyä järven rannalla ja juttelua viimeisimmästä tasoituksesta golfissa...välttämättä. Lisäksi palautteen anto onnistuu molemmilta paljon paremmin kuin "yhteinen sävel" on löydetty ja tämän osalta taas saadaan tehtyä aina vain parempia ja parempia harjoituksia kun valmennussuhde syvenee ja sekä vamentaja että valmennettava oppivat tuntemaan tosiaan paremmin.

Toinen tärkeä seikka, joka usein unohdetaan monissa koulutuksissakin on valmentajan tilanneäly tai ns. "psykologinen silmä". Kuulostaa hienolta, mutta on itseasiassa äärimmäisen yksinkertaista. Eli tässä tarkoitan valmentajan hereillä oloa ja asiakkaan kuuntelemista sekä seuraamista läpi harjoituksen. Mikäli jokin harjoitus näyttää liian helpolta tai vastavuoroisesti turhan tiukalta ei ammattitaitoiselle valmentajalle pitäisi tuottaa vaikeuksia säädellä harjoituksen tehoja, liikkeitä, kestoa, vaikutusalueita jne. asiakkaan sen hetkisen olotilan ja kunnon mukaan. Myöskin eri ihmistyyppien tunnistaminen on tärkeää. Osa ihmisistä on pikkutarkkoja pilkun filaajia, jotka haluavat omalta fyysiseltä harjoitukseltansakin samanlaisia haasteita kuin muillakin elämänsä osa-alueilla, tarkkaa keskittymistä, analyyttistä toimintaa jne. Toiset taas haluavat vain tehdä mahdollisimman tehokkaan harjoituksen mahdollisimman helposti ja vaivattomasti ilman turhia krumeluureja. Ja toki sitten vielä väliin mahtuvat kaikki muut tyypit maan ja taivaan väliltä. Näistä hyvän valmentajan on tunnistettava  tyypit ja laadittava harjoitussuunnitelma sekä pohdittava valmennustyyli asiakkaidensa mukaan. Toiselle treenien läpikäynnit exel-taulukoilla ja powerpointeilla, toiselle traktorin rengas, leka käteen ja hiki lentämään.

Nämä molemmat asiat ovat osana ammatitaitoista valmennusta. Laajan tietotaidon omaavia valmentajia on meillä Suomessakin runsaasti, joten henkilökemioiden toimivuus vain korostuu valmentajaa valittaessa. Valmentaja voi mainostaa omia palveluitaan, vahvuuksiaan, ammattitaitoaan yms. Usein kuitenkin yksi tärkeimmistä markkinointikanavista on vanha kunnon puskaradio. Asiakkaalla on paljon pienempi kynnys ottaa valmentajaan yhteyttä kun positiivinen palaute on tullut joltain tutulta luotettavalta henkilöltä. Ensi tapaaminen on kaikkein tärkein, muutamassa minuutissa ammattitaioinen valmentaja saa luotua asiakkaalle olon ja tilan, josta harjoitusta on hyvä ja helppo lähteä toteuttamaan. Samalla tavalla muutamassa minuutissa tilanne voi kääntyä katastrofaaliseksi, jolloin asiakkaan olotilan epämukavuus aiheuttaa sen ettei maailman parhainkaan treeniohjelma tunnu kuin sanoilta paperilla, toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, kiitos ja hei!

Mitenkä sitten liikunta-alalla toimiva valmentaja toteuttaa kaikkea edellä mainittua? Itse pyrin aina esimmäisenä arvioimaan asiakkaan sen hetkisen olotilan, jonka jälkeen joko suoritamme valmiiksi sovitun harjoituksen ilman muutoksia tai pienillä muutoksilla seuraten kuitenkin pääpiirteittäin suunnitelmaa. Toinen vaihtoehto (välillä hieman haastavakin) on lennossa koko harjoituksen muuntaminen aivan suunniteltua päinvastaiseksi. Mitä tahansa asiakkaalleni teetänkin on harjoituksessa aina kaksi pää pointtia. Esimmäinen on turvallisuus ja tekniikka eli koskaan ei ole tarkoitus tehdä harjoitusta läpi siten että riskeerataan asiakkaan terveyttä. Toinen on kehitys. Vaikka harjoitus muunneltaisiinkin joksikin toiseksi on minun valmentajana pyrittävä pitämään huolta siitä että kyseinen harjoitus on kehittävä ja perusteltu. Eli ei tehdä jotain uutta vain sen takia että tehdään jotain uutta. Kaikella on tarkoituksensa suunnitelmallisessa harjoittelussa olipa kysymys kovasta anaerobisesta harjoituksesta tai avaavasta kevyemmästä lihaskuntoharjoitteesta.

Rutkasti zemppiä kaikille blogini lukijoille treenienne kanssa, tunnuslauseeksi ei kesäksi 2012 kuntoon vaan loppuelämäksi 2012-> kuntoon :) Pysykää lähettyvillä, uutta tekstiä taas pian tulossa!!!

-Hannu