Syksy on alkanut tunnetuissa merkeissä, vettä tulee kuin saavista kaatamalla ja perus räkälentsut kaatavat porukkaa sänkyihin kuin vanha mestari miehiä Ipponilla. Ihmiset potevat huonoa omaatuntoa kesän rillutteluista ja aloittavat "uuden terveellisen elämän", joka kestää aina jouluun saakka, jonka jälkeen podetaan taas huonoa omaatuntoa jouluherkutteluista ja aloitetaan taas "uusi terveellinen elämä 2.0" joka kestää kesäkuun alkuun saakka. Ah, siis maailmankirjojen täytyy olla taas mallillaan ja voimme ainakin toistaiseksi näyttää Nostradamukselle pitkää nenää ja keskittyä olelliseen, nimittäin itseemme. Ai niin ja tosiaan pyydän vilpittömästi anteeksi, allekirjoittaneen täytyy tehdä tunnustus, kyllä olen ollut totaalisen saamaton blogin kanssa kesän jälkeen. Ainoana puolustuksena yritän käyttää kiirettä, siis monta rautaa tulessa...you know...okei okei, tiedän, todella huono puolustuspuhe, mutta ehkäpä parempi myöhään kuin ei milloinkaan!
Halusin aloittaa blogini kesän jälkeen pohdinnalla terveellisestä elämästä sekä mielikuvalla terveellisestä ihmisestä. Minkäläinen minun pitäisi olla, jotta eläisin terveellisesti ja olisin "terveennäköinen ihminen"? Mainio esimerkki terveestä ja hyvinvoivasta ihmisestä löytyy tietenkin tv:stä. Ei muuta kuin kauppakanava auki ja silmät ruutuun ja suu auki. Siellähän on terveitä ihmisiä vaikka muille jakaa, jotka mainostavat herra ties mitä hilavitkuttimia, joilla vain muutaman minuutin päiväharjoittelulla saadaan rasvaprosentiksi -5. Tuon posliinikuorisen hymyn ja solariumruskettuneen kropan taakse kätkeytyy kuitenkin eräänlainen dilemma.
Osa ihmisistä kuvittelee oikeasti, että on olemassa liitonarkki, johon maailman ensimmäinen terve ja hyvinvoiva ihminen on kirjoittanut lait, eräänlaiset tietyt mitat, jotka saavuttamalla voimme vihdoin tituleerata kuuluvamme terveiden, hyvännäköisten ja hyvinvoivien joukkoon. Omalta osaltaan media edesauttaa kyseisen mielikuvan luomista. Kuinka monessa liikuntaanliittyvässä mainoksessa on ns. perus-ihmisiä...aika harvoissa. Sanoisin että melkeimpä jokainen nuori mies (esim. 16-18v.) tullessaan ohjaukseen sanoo tavoitteekseen lihasten kasvatuksen ja erityisesti ylävartalossa. Tässä ei vielä ole mitää kummallista, mutta jos erehdyn kysymään hieman pintaa syvemmältä eli syytä miksi juuri lihasmassan kasvatus, kuuluu vastaus yleensä: "No, emmä tiiä, siis kun pitää vaan olla lihaksia!" Toisena esimerkkinä joskus joku asiakkaistani saattaa kysyä mielipidettäni painonpudotus projektissa, johon vastaan aina samalla tavalla: "Niin kauan kuin terveydelliset seikat eivät ole painottamassa johonkin tiettyyn painomäärän pudottamista/saavuttamista on sopiva paino ja kehonsymmetria sinulle se, jossa koet itsesi hyvinvoivaksi ja olosi hyväksi."
Ja nyt se järkyttävin ilmestyskirjan salaisin pimitetty tieto, sama pätee aivan kaikkeen muuhunkin, yhtä ainoaa totuutta ei ole treeneissä eikä ruokavalioissakaan. Tietyt linjat ja lainalaisuudet tietenkin pitävät aina paikkansa, mutta jokainen löytää sen itselleen sopivimman tavan harjoitella ja sopivan kehonmuodon yksilöllisesti, jossa kokee olonsa hyväksi vain kulkemalla koko tien loppuun saakka. Toisin sanoen mitä pidempää elät, sitä varmemmin voit sanoa löytäneesi itsellesi parhaimmat menetelmät ja systeemit. Olipa tavoitteenasi kasvattaa elämää suuremmat vahvat käsivarret, pudottaa painoa ja/tai kiinteyttää kroppaa, lisätä vireystilaa ja/tai huoltaa kehoasi tai vaikkapa kaikki edellämainitut yhdessä, tee se aina oikeasta syystä...ei siksi että niin pitää tehdä, ei siksi että joku, jokin tai jotkut sanovat niin, vaan siksi koska sen tekeminen tuntuu hyvältä juuri sinusta itsestäsi!
Seuraavan kerran kun katsot peiliin, muista hymyillä, koska sinua takaisin katsoo aivan ainutlaatuinen henkilö, jota on vain yksi kappale koko maailmassa!
Hyvää alkanutta syksyä jokaiselle!
-H
